Uusavuttoman luontosuhde

Alan uskomaan suomalaisten luontosuhteen muuttumiseen ja häviämiseenkin. Marjoille ei riitä poimijoita ja metsiinkin pitää mennä kurssitettuna. Mikkelin kansalaisopisto tarjoaakin nyt metsäkellinnän kurssia [1].

Ei metsäkellintä ole mitään uutta, tässä kirjoittajan tyylinäyte muutamien vuosien takaa.

kellinta

 

Tämä on tietenkin pientä höpsöyttä verrattuna esimerkiksi ebolaa levittäviin poppatohtoreihin. Uskon metsäkellinnän ehkä olevan hyväksikin, mutta silti tuntuu tällaisesta vanhanajan metsien miehestä ja skeptikosta hieman oudolta ja vähintäänkin tarpeettomalta sotkea yksinkertaiseen joutenoloon ”13 elinvoiman keskuksen hengitystä”, kuten esite kertoo.

”Syvennämme puuhengityksiä ja harjoittelemme 13 elinvoiman keskuksen hengitystä. Etenemme puumietiskelyssä kohti tyyneyttä. Kasvatamme tietoisuustaitojamme metsäkellinnän avulla. Harjoittelemme virtaavuuden ylläpitoa ja tarkistamme luonnon ajankohtaiset antimet hyvänolon ylläpidossa. Päivän aikana tunnin mittainen ruokatauko. Mirja Nylander on omaa väitöskirjaa tehdessään kehittänyt metsäkellinnän menetelmäksi oman elinvoiman ylläpitämiseksi puiden ja metsäluonnon avulla.”

En ole lainkaan niin ahdasmielinen ja tiukkapipoinen kuin voisit luulla, minulla on monenlaisia uskomuksia, jotka eivät ole rationaalisia ja kaikista en edes pyri aktiivisesti eroon. Ehkä tietty määrä hörhöyttä on ihmisolennolle hyväksikin?

Mutta minusta on kummallista se, että luontoon pitää väen väkisin liittää mystisiä elementtejä, kun se todellisuudessa on paljon kiehtovampi, mielenkiintoisempi ja yllättävämpi.

Luonto on tärkeä asia ja metsässä viihtyminen suomalaista perinnettä. Viekää hyvät ihmiset lapsenne pienestä pitäen tulille ja puolukkaan, ettei heidän tarvitse alkaa isona metsähöpsöiksi.

[1]
Mikkelin Kansalaisopisto – Metsäkellintä hyvänolon lähteenä – jatkokurssi
(jos linkki ei enää toimi, kokeile allaolevaa linkkiä [2]
[2]
Metsäkellintä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *