Huonoa tiedettä – ja vielä huonompaa

Fyysikko Ethan Siegel kirjoittaa suositussa blogissaan huonosta tieteenteosta [1].

Eräs tarina huonosta tieteestä ovat ns. N-säteet, joiden kuviteltiin viime vuosisadan alussa edustavan jotain ennen tuntematonta energiamuotoa [4]. Tiedelehti Nature lähetti fyysikko Robert R. Woodin tutkimaan väitettä. Woodin kommentti, hänen tutustuttuaa N-säteitä tutkivaan labraan, oli:

”After spending three hours or more in witnessing various experiments, I am not only unable to report a single observation which appeared to indicate the existence of the rays, but left with a very firm conviction that the few experimenters who have obtained positive results, have been in some way deluded.”

”Vietettyäni kolme tuntia todistamassa lukuisia kokeita, en voi kertoa ainoastakaan havainnosta joka tukisi näiden säteiden olemassaoloa, vaan olen erittäin vakuuttunut siitä, että ne kokeiden tekijät jotka ovat raportoineet positiivisista tuloksista, ovat jollain tavalla harhateillä.”

N-säteistä on tullut sittemmin huonon ja huolimattoman tieteentekemisen kouluesimerkki. Toki muitakin hupsistieteen esimerkkejä löytyy, joiden nimeen moni vieläkin vannoo: Fleischmann–Ponsin kylmäfuusio ja sen johdannaiset ovat viimeisten vuosien suosikkeja.

N-Säteiden tarinasta sadan vuoden takaa Ethan Siegel siirtyy tähän päivään. Hän viittaa viime viikkoina huomiota saaneeseen EmDrive-härpäkkeeseen [3] esimerkkinä huonosta tieteestä. Siegel kirjoittaa:

”So what are we left with? Every legitimate scientist’s nightmare: false information posing as science, eroding the public trust in science itself. Don’t let it! If there’s bad science going around, the only cure for it is more and better science, just as was the case for N-rays.”

”Mitä meille jää käteen? Jokaisen rehellisen tieteentekijän painajainen: väärää informaatiota tieteen valepuvussa, joka vähentää yleison luottamusta itse tieteeseen. Anna anna sen hämätä! Jos huonoa tiedettä on tarjolla, ainoa lääke sitä vastaan on enemmän ja parempaa tiedettä, aivan kuten N-säteidenkin tapauksessa.

Luonnontieteen tutkimuksesta kiinnostuneena harrastelijana minulle tulee  mieleen kahden fysiikan suurmiehen tunnetut lausahdukset, jälleen kerran:

 

The first principle is that you must not fool yourself and you are the easiest person to fool.
— Richard P. Feynman

 

It is difficult to say what truth is, but sometimes it is so easy to recognize a falsehood.”
— Albert Einstein

 

Mutta miksei mitä tahansa saa tutkia? Eihän mitään uutta voi löytää, jos vallankumouksellisia ajatuksia pidetään aina oletusarvoisesti humpuukina, eikö näin käynyt aluksi Einsteinillekin?

No, tottakai mitä tahansa saa tutkia, ja mitä saa tahansa julkaistakin, eivätkä Feynman ja Einstein ole mitään jumalia.

Mutta silti: hyvä tiede voittaa aina huonon, koska se tuottaa oikeita tuloksia. Huono tieteenteko taas ei tuota yhtään mitään.

(Käännös, sen virheet ja puutteet, ovat blogin kirjoittajan omia.)

[1]
https://medium.com/starts-with-a-bang/how-to-fool-the-world-with-bad-science-7a9318dd1ae6
[2]
http://en.wikipedia.org/wiki/Cold_fusion
[3]
http://kauas.asentopaikka.fi/2014/08/01/nasa-huuhailee-vaiko-eiko/
[4]
http://en.wikipedia.org/wiki/N_ray

Kommentit

Huonoa tiedettä – ja vielä huonompaa — 1 kommentti

  1. Aiheesta lisää: Avaruuspotkukelkkoja ja ikiliikkujia | Kauaskatsoja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *