Ad Hominem ja riippumaton tiede

Keskustelutekniikassa puhutaan usein argumentointivirheistä, kun tarkoitetaan muodollisesti pätevilta näyttäviä argumentteja, jotka kuitenkin ovat sisällöltään virheellisiä tai asiaankuulumattomia. Skepsiksen sivuilla käydään läpi joitakin tavallisimpia argumentointivirheitä [1].

Sivistyneeseen keskusteluun kuuluu tietenkin keskustelukumppanin kunnioittaminen, mutta kuten varsinkin nettiveteraanit tietävät, on näiden sääntöjen noudattaminen online- keskusteluissa tavallista haastavampaa. Ad Hominem [2], eli henkilöön kohdistuva argumentti, joka hyökkää henkilöä itseään eikä varsinaista aihetta vastaan, on ilmeisin esimerkki.

Mutta onko Ad Hominem aina argumentointivirhe? Eikö kreationistia saa sanoa typerykseksi tai valehtelijaa valehtelijaksi? Tietenkään keskustelu ei tästä jatku, joten argumentti on sinä mielessä turha, mutta onko se välttämättä epäpätevä?

Ongelma vaikeutuu entisestään silloin, kun asiantuntijat käyvät julkista keskustelua jostain sellaisesta asiasta, josta oletetaan suuren yleison voivan muodostaa oman mielipiteensä. Mitä pitäisi ajatella sellaisesta keskustelijasta, joka harhauttaa yleisöä tahallaan esiintymällä asiantuntijana, vaikka ei ole sellainen. Ja jos vielä valehtelee tahallaan, niin eikö sellainen teko ole erityisen halveksuttava? En ole varma, onko lieventävä asianhaara edes se, että tallainen henkilö antaa yleisöä harhauttavan lausunnon silkkaa pätemättömyyttään.

Eräs Suomen näkyvimpiä, viralliseen ilmastotieteeseen skeptisesti suhtautuvia tiedemiehiä, eläkkeellä oleva geologi ja filosofian tohtori Boris ”Boba” Winterhalter, kirjoittaa sivuillaan Ilmastonmuutos ja riippumaton tiede, seuraavaa [4]:

”Luonnollisen ilmastovaihtelun puolesta puhuu myös Tyynenmeren dekaadista heilahtelua (Pacific Decadal Oscillation – PDO) koskevat analyysini; pääosa ilmastonvaihtelusta voikin johtua…itse ilmastojärjestelmästä! Pienet, kaoottiset heilahtelut niin ilmakehän kuin myös maapallon pilvisyydessä riittävät; muuta ei tarvitakaan aiheuttamaan havaittuja muutoksia ilmastossa. Ei tarvita aurinkoa tai muutakaan ulkopuolista vaikuttajaa (vaikka ne ovatkin mahdollisia…mutta muut tehkööt töitä niiden kanssa). Oikeastaan yksinkertaista, sillä näinhän ilmastojärjestelmä toimii. Tämän voivat meteorologitkin ymmärtää, sillä mehän tiedämme miten monimutkaisia säätapahtumat voivat olla. Paikallisen television meteorologi lienee lähin “piiloskeptikko” koskien ihmisen vaikutusta ilmastoon.”

Maallikkona minun on vaikea ymmärtää, miten Winterhalter on päätynyt tuollaiseen lausahdukseen. Ja mitä se tarkoittaa? Ilmasto muuttuu, koska se muuttuu?

Winterhalter painottaa, että hän ei epäile ilmastonmuutosta, hän ainoastaan epäilee ihmisperäisen hiilidioksidin merkittävää osuutta maapallon keskilämpötilan nousuun. Winterhalter kirjoittaa [4]:

”Luulisi, että olisimme jo perillä Maan “ilmastoherkkyydestä, mutta todellisuudessa sen määrittäminen on ollut hämmästyttävän vaikeata. Sellaisten ilmakehään liittyvien prosessien kuten pilvien ja sadannan vaikutukset lämpenemiseen ovat kriittiset, koska ne voivat joko lämmittää tai jäähdyttää. Omalla internetsivullani pyrin nyt selvittämään pilvien ja lämpenemisen keskinäistä suhdetta, sillä olen vakuuttunut, että kansainvälinen tiedeyhteisö on tulkinnut tämän asian täysin väärin mitatessaan ilmastojärjestelmän luonnollista vuodesta toiseen tapahtuvaa vaihtelua. Sekoilun seurauksena tutkijat ovat päätyneet virheellisesti korkeaan ilmastoherkkyyteen, kun taasen satelliittimittaukset viittaavat matalaan herkkyyteen.”

Winterhalter itse on siis täysin varma siitä, että lähes kaikki muut ovat väärässä, mutta hän ja muutama muu harva epäilijä oikeassa.  Winterhalter pitää merkittävänä esimerkiksi ilmastotutkija ja kreationisti Roy Spencerin valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä [5]. Maallikkokin pystyy tekemään tämän perusteella asiasta oman, valistuneen arvauksensa.

Eihän minulla mitään tohtori Winterhalteria vastaan voi olla. Ihmetyttääpä vain, mikä on se motiivi, joka näyttäisi ajavan vanhan tieteentekijän pseudotodellisuuden pariin. Hänen uskottavuuttaan ei ainakaan auta se, että linkittää edelleen sivuiltaan Hannu Tanskasen blogiin.

Riippumaton tieteilijä

Tietomme ympäröivästä todellisuudesta muuttuu koko ajan. Mutta toisin kuin usein kuulee väitettävän, uudet löydökset eivät tyypillisesti romuta olemassaolevaa tutkimusta, ne tarkentavat sitä. Vain erittäin harvoin modernin tieteen aikakaudella on tieteellinen konsensus ollut täysin hakoteillä ja marginaalihörhöt oikeassa. Uskoisin saman pätevän myös ilmastotieteeseen.

Seuraan jatkossakin mielenkiinnolla keskustelua tästä erittäin vakavasta aiheesta maallikon, tieteenharrastajan ja saippualaatikkofilosofin näkökulmasta.

[1]
http://www.skepsis.fi/jutut/virhelista.html

[2]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_hominem

[3]
http://forums.randi.org/archive/index.php/t-104296.html

[4]
http://ilmasto.wordpress.com/2012/06/26/onko-ilmaston-lampeneminen-luonnollinen-vai-ihmisen-aiheuttama/

[5]
http://rationalwiki.org/wiki/Roy_Spencer

[6]
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/5021/4543


Kommentit

Ad Hominem ja riippumaton tiede — 3 kommenttia

  1. Toivottavasti en sorru Ad Hominem hyökkäykseen, sillä se ei vie keskustelua eteenpäin, kuten sinäkin Timo toteat. Korostaisin, että samanlailla väärille urille vie toisen tekstin väärin ymmärtäminen .

    Et ollut lukenut tekstiäni huolella. Nuo siteeraamasi kohdat ovat vain vapaata käännöstä Spencerin tekstistä (tarkista linkki Spencerin sivuille). Ne eivät siis sellaisenaan välttämättä vastaa omia ajatuksiani, vaikka Spencerin ajatuksia pääosin kannatan.

    Hannu Tanskasen ajatukista voi olla montaa meltä. En ole harkinnut poistaa linkkiä hänen blogiinsa, vakka minun on toisinaan ollut vaikea sietää hänen räväkkää kielenkäyttöään. En myöskään jaa kaikkia hänen ilmastoon liittyviä ajatuksiaan, mutta sama koskee monia muitakin nimeltä maintsemattomia blogeja.

  2. Itse asiassa minulla olikin selainen tarkoitus, että järjestän kilpailun, kuka löytää eniten loogisia virheargumentteja kirjoituksestani.

    Sehän suorastaan vilisee niitä.

  3. Aiheesta lisää: Ilmastokeskustelun kipupisteitä | Kauaskatsoja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *