Skeptinen krapula

Epäilemisessä on sellainen vika, että se on työlästä. Olisi paljon helpompi uskoa. Siksi onkin hyvä välillä siirtyä hörhöilytauolle, jolloin voi uskoa vaikka maahisiin ja metsänhenkiin.

Luomme jokainen itse oman käsityksemme todellisuudesta, mutta objektiivinen, havaittava todellisus on kaikille sama. Sen etsiminen on työläs asia ja myös varsin epätoivoinen: se on lähes varmasti tuomittu epäonnistumaan. Miksi siis rimpuilla väistämätöntä vastaan? Miksei jokainen saa uskoa mihin haluaa?

Itse asiassa olen viimeiseen saakka valmis puolustamaan jokaisen oikeutta uskoa mitä haluaa. Mutta silloin kun uskottelee muille, on uskottelusta oltava valmis ottamaan vastuu. Minulla ei ole pienintäkään harhakuvaa siitä, ettenkö tietäisi omankin maailmankuvani olevan ”sinne päin” tai ehkä se on ihan pielessä. Minusta oleellisinta on, että on aina valmis muuttamaan käsitystään silloin, kun huomaa olevansa väärässä. Mikäpä on iloisempi asia kuin oppimisen hetki, jolloin saa tarkastella uutta kuvaa todellisuudesta.

Pseudoskeptikko siirtyy kevättauolle ja muihin harastuksiin. Hyvää kesän odotusta kaikille uskomuksiin, uskontoihin, ihonväriin, poliittiseen vakaumukseen tai muuhun meitä näennäisesti erottavaan katsomatta.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *