Ihmisen alttius pseudotiedolle ja miten ruokkisin koiraani

Olen jälleen ihmetellyt ihmisen alttiutta uskoa valetietoa. Käytän tässä koe-eläimenä itseäni, ettei tule kenellekään paha mieli 😀

Alle 15-vuotiaana uskoin hyvinkin vahvasti ufoihin ja paranormaaliin. Muutama vuosi myöhemmin opin huomaamaan, että oikeaakin tietoa on olemassa. Se ymmärrys ei kuitenkaan suojannut minua täydellisesti pseudotiedolta ja olen sittemmin hörähtänyt vaikkapa VHH-dieettiin. Nettilahkolaisten uskonjulistukset havahduttivat minut jossain vaiheessa ja aloin tarkastella tätäkin uususkontoa kriittisesti.

Entä olenko nyt kokonaan uskomuksista vapaa? En tietenkään: uusin hörhöyteni liittyy koiranruokintaan.

Hankin ulkoilu- ja retkeilykaveriksi reilut kaksi vuotta sitten lapinkoirauroksen. Kasvattaja suositteli ”raakaruokintaa”, josta en ollut ennen kuullutkaan. Ajatuksena on koiran ”luonnollinen” ruokinta. Koira on susi ja siis lihansyöjä. Ajatus on syöttää koiraa ”luonnonmukaisesti”, ei teollisia nappularuokia, vaan kypsentämätöntä ruokaa, jota koira söisi luonnossakin.

Jostain syystä otin tämän tosissani, vaikka jo termin ”luonnollinen” olisi kaiken järjen mukaan pitänyt soittaa hälytyskelloja. Ei soittanut.

Tässähän on tietenkin totta toinen puoli. Koiraa voi ruokkia monella tavalla terveelisesti, kuten ihmistäkin. Teolliset ruuat ovat helppoja, koska niissä on kaikki koiran tarvitsema automaattisesti. Jos taas alkaa ruokkimaan koiraa omin päin, täytyy pitää huolta sitä, että varsinkiin kasvava pentu saa kaiken tarvitsemansa, esimerkiksi kalkkia ja fosforia oikeassa suhteessa. Tarvitaan siis tietoa.

Koiran raakaruokinnalla voi toki kasvattaa terveen koiran. Sellainen on itsellänikin. Mutta ongelmaksi raakaruokinta saattaa muodostua silloin, kun siihen liitetään järjettömiä uskomuksia [1].

En oikeastaan kiinnittänyt paljonkaan huomiota tähän raakaruokinnan huuhaapuoleen, ennenkuin vastikään. Olisiko laukaisevana tekijänä toiminut se, kun näin lemmikkikaupan ikkunassa mainoksen, jossa mainostettiin koirille homeopaattisia lääkkeitä.

Lemmikkieläimen asema modernin homo sapiensin kumppanina vaatisi noin yleensäkin ottaen erittäin kriittistä tarkastelua [2]. Koiranomistajat voisivat aloittaa tekemällä kokeen. Osoita vuoronperään koiraa ja itseäsi ja toista ääneen: ”Elukka, ihminen, elukka, ihminen…”.

Koira ei tästä kärsi lainkaan. Kärsitkö sinä?

No, ei kaiken elämän tarvitse olla niin äärettömän loogista, mutta jälleen kerran olen joutunut toteamaan alttiuteni potentiaaliselle humpuukille.

Uskoisin, että kaikilla on joitakin uskomuksia, jotka eivät ole kovin vakaalla pohjalla. Olemmehan kaikki ihmisiä.

[1]
http://www.katiska.info/ravitsemus/barf-uskoa-vai-ruokintaa/

[2]
http://www.hs.fi/kotimaa/Korkeasaaren+ex-johtaja+Turunen+Lemmikeist%C3%A4+luovuttava/a1305555563610


Kommentit

Ihmisen alttius pseudotiedolle ja miten ruokkisin koiraani — 2 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *