Moraalivarkaat

Anna Mård kirjoittaa Talousanomien verkkosivuilla uskonnon merkityksestä yhteiskunnalle. Vaikka Mård tunnustautuu ateistiksi, hänen mielestään ”me ateistitkin tunnustaudumme kristityiksi muinaisia tapoja, arvoja ja uskomuksia arvaillessamme”.

http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2011/12/25/ateisti-ja-kristitty/201119634/145

Kyllähän useat uskonnnottomistakin ovat tehokkaan aivopesun jäljiltä ainakin jonkinlaisia ”kristittyjä”. Mutta jäin miettimään, onko väite siitä että uskonto määrittelee yhteiskuntamme, taloutemme ja kulttuurimme moraalisen selkärangan, kuten Mårdin kirjoituksen alaotsikossa todetaan, lainkaan perusteltu.

Tunnettu sosiologi ja taloustieteilijä Max Weber kirjoitti 1900-luvun alussa teoksensa Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki (Die protestantische Ethik und der Geist des Kapitalismus, 1904.) Weberin kantava ajatus on, että kapitalismi, ja sitä kautta länsimainen hyvinvointi, ei olisi voinut kehittyä nykyisessä muodossaan ilman kalvinistista maailmankatsomusta ja etiikkaa.

Historia on vaikea tutkimusala, koska sillä ei ole helppo tehdä kokeita. Emme voi palata menneisyyteen ja kokeilla mitä olisi tapahtunut ilman  protestanttista etiikkaa tai jos kristinusko ei olisikaan menestynyt Rooman imperiumin raunioilla.

Mistä tiedämme varmasti, että länsimainen sivistys on kristinuskon ansiota? Entäpä, jos yhteiskuntamme on kehittynyt, ei kristinuskon ansiosta, vaan siitä huolimatta.

Jos kristinusko olisi ollut välttämättömyys länsimaisen taiteen, tieteen ja kulttuurin kehittymisessä, niin silloin kristinuskossa täytyisi  olla jotain sellaista, mitä ei ennen sitä ollut maailmassa. Sellaisia ajatuksia, joita ei ennen ollut keksitty. Tätä on vaikea uskoa, eikä olekaan lainkaan vaikea löytää todisteita siitä, että kristinusko on vain sieltä täältä keräiltyjä palasia: siinä ole  mitään uusia ajatuksia, mitä ei olisi käytetty uskonnoissa jo aiemmin.

Kristinuskonto on kursittu kokoon vanhoista jämistä.

Vaikka on selvää, että ilman kristinuskoa maailmamme olisi varmasti kovin toisen näköinen, niin uskonnottomana en voi välttyä ikävältä tunteelta, että minulta yritetään varastaa uskonnosta riippumaton oikeuteni moraaliin.


http://kauas.asentopaikka.fi/2010/11/21/me-moraali-ja-leipahiiva/

http://kauas.asentopaikka.fi/2010/11/20/moraalin-ja-etiikan-alkuperasta/


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *