Paniikkia tiedon puutteessa

Jaa. Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Jukka Laaksonen on antanut lausunnon, jonka mukaan Hämeessä oli enemmän laskeumaa 25 vuotta siten, kuin nyt Japanissa. Laaksosen mukaan esimerkiksi Cesium-137 laskeumat Hämeessä Tsernobylin jälkeen olivat huomattavasti suuremmat kuin Japanista nyt raportoidut. Erittäin suuria laskeumia löytyy Japanissa vain Fukushiman onnettomuusreaktorin ympäristöstä.

Sitähän minäkin. Kaivelin nimittäin vanhoja datoja netistä jo viime viikolla koska muistini mukaan 1986 puhuttiin kymmenistä tuhansista becquerelleista neliömetrillä. Muistin oikein ja tässähän niitä lukuja on mitä netistä löysin:

Jodi-131: Liedossa ja Jyväskylässä 29 huhtikuuta 1986, yli 100 000 becquerelia neliömetrillä.

Cesium-137: Laskeuma Etelä-Suomessa 6-7 toukokuuta 40 000 becquerelia neliömetrillä.

http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/tshernobyl/fi_FI/laskeuma/

IAEA:n mukaan Japanissa on mitattu seuraavia laskeumia:

28:ssä niistä 45:stä prefektuurista, joista dataa on saatavilla, ei havaittu laskeumaa välillä 18-25 maaliskuuta. Lopuista 17.stä prefektuurista seitsemässä arvoitu päivittäinen jodi-131:n laskeuma oli vähemmän kuin 500 Bq neliömetrillä ja cesium-137:n vähemmän kuin  100 Bq neliömetrillä.

Maaliskuun 26 päivänä korkeimmat arvot mitattiin Yamagatan prefektuurissa: Jodi-131:a  7500 Bq neliömetrillä ja cesium-137:ää 1200 Bq neliömetrillä. Muissa prefektuureissa, joissa jodilaskeumaa raportoitiin, päivittäinen Jodi-131 laskeuma vaihteli välillä 28-860 Bq neliömetrillä ja cesium-137 laskeuma 2,5-86 Bq neliömetrillä.

Shinjukussa Tokiossa, päivittäinen Jodi 131 laskeuma oli 22 Bq/ nelimetrillä ja cesium-137 laskeuma 12 Bq neliömetrillä.

Käännös on omani, valitan mahdollisia virheitä.

Tsernobylin laskeumasta Cs-137 ja I-131 muodostivat vain osan. Mukana olivat kaikki mahdolliset fissioreaktorissa syntyvät isotoopit. Tarkempia numeroita Tsernobylin laskeumasta Suomessa löytyy esimerkiksi seuraavista dokumenteista:

http://www.davistownmuseum.org/cbm/Rad7b.html#Finland
http://www.borenv.net/BER/pdfs/ber15/ber15-019.pdf


Laaksonen ihmettelee Japanilaisten tiedottamista. En ole varma saako STUK itsekään täysiä pisteitä tiedottamisen koordinoinnista, mutta tätä se on mistä aiemmin narisin; tiedottaminen on vaikeaa, ennenkuin on sitä oikeaa tietoa.

Muistelin myös aiemmassa bloggauksessani, että Tsernobylin aikoihin tiedottaminen olisi ollut rauhalllisempaa. Taisin olla osittain väärässä.


Otsikko Huvudstadsbladetista  vuodelta 1986. Lähde:
YMPÄRISTÖN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA – 20 VUOTTA TSHERNOBYLISTA, sivu 35.

Fukushiman vaaratilanne on kaikkea muuta kuin ohi. Loppuratkaisua seuratessa kannattaa muistaa, että Japanissa on meneillään myös aivan toisen kertaluokan kriisi: maanjäristyksen ja Tsunamien kuolonuhrien lukumäärä on nousemassa 30000: een. Fukushiman ydinturma on vakava ja sotkua siivotaan vuosia, mutta säteilyyn ei tiettävästi ole kuollut vielä kukaan. Toivotaan, ettei näin käykään.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *