Kaamoksen jälkitila

Tähän aikaan vuodesta, kaamoksen taituttua, minulla on kaamoksen jälkitila. Se on sellainen puolihullu tila, jossa täytyy varoa mitä sanoo ja kirjoittaa. Siinä tilassa kun tekee mieli vittuilla kaikille. Se on hyvin vahingollista ja jos ei ole varovainen, on kevät kevään jälkeen on aina vaan vähemmän ystäviä jäljellä.

Olisikohan siitä Valkeen korvalampusta apua? Ei ole kuulunut mitään uutta, vaikka tietooni on saatetu, että plasebo-kontrolloitu testaus on käynnissä.

Rationaalisuus ei ole ihmiselle luontaista, siksi on paras myöntää säännöllisesti itselleen olevansa varsin pösilö ja tietämätön henkilö. Liiallinen skeptisyys on myös rasittavaa, olipa se sitten miten hyödyllistä hyvänsä. Kesäksi aionkin, tapani mukaan, siirtyä tavallista irrationaalisempaan maailmaan, jossa maahisia ja muita satuolentoja oikeasti esiintyy ja on olemassa.

Maahinen ongella


Kommentit

Kaamoksen jälkitila — 2 kommenttia

  1. Sen tuppaa monta kertaa päivän aikana unohtamaankin, että kuinka tietämätön kosminen törppö sitä onkaan mahdollista olla. Liian rationaalisena on tylsä elämä, ei tulisi ikinä tehtyä mitään ”tyhmää” joka opettaakin sitten ennaltaarvaamattomasti jotakin uutta ja mahtavaa.

    Tietenkin joissakin asioissa kannattaa edetä rationaalisesti suht suoralla linjalla ja eriasteisen skeptisesti edeten tuleviin muutoksiin.

  2. Opiskeluaikana oli kämppiksen kanssa semmoinen periaate, että tehtiin heti aamusta jotain todella dorkaa. Ei sitten tarvinnut käyttää päivän mittaan energiaa sen miettimiseen, mikä on päivän typerin teko.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *