Olemme yksin?

Sain viimein päätöksen joksikin aikaa kesken jääneen Stephen Webbin kirjan ”Missä kaikki ovat”. Siinä fyysikko Stephen Webb pohtii vastausta Enrico Fermin aikoinaan asettamaan kysymykseen: Jos maailmankaikkeus on täynnä elämää, missä kaikki ovat?

Maailmankaikkeudessa on jopa tuhansia triljoonia tähtiä. Miksi meidän tähtemme olisi ainoa, jota kiertävälle planeetalle on kehittynyt älyllistä elämää?

Hubble Ultra Deep FieldKuva: Wikimedia Commons. Avaruusteleskooppi Hubblen ottama valokuva. Jokainen valopiste on erillinen galaksi, joissa jokaisessa on miljardeja tähtiä. Kuvan sivun pituus vastaa 1/10 kuun näennäisestä säteestä, joten se on vain pikkuruinen murto-osa koko tähtitaivaasta.

Elämää täytyy kaiken järjen mukaan olla muuallakin, jo pelkästään oman linnunratamme miljardien tähtien joukossa. Webb käykin läpi 50 eri vaihtoehtoa, miksi emme silti ole vielä nähneet merkkejä eksosivilisaatiosta.

Synteesinä Webb tulee yllättävään lopputulokseen. Hän on sitä mieltä, että saatamme olla käytännössä yksin. Vaikka muuta älyllistä elämää olisikin muualla maailmankaikkeudessa, se voi olla niin kaukana, että emme voi koskaan kommunikoida sen kanssa.

Webb myöntää, että hän saattaa aivan yhtä hyvin olla väärässä, mutta hänen näkemyksensä on kuitenkin hyvin perusteltu. Syy siihen, miksi emme ole nähneet merkkejä muusta älyllisestä elämästä on tosiaan se, että maailmankaikkeus on tyhjä.

Se on hieman lohduton ajatus, mutta Webb käyttää sen viimeisissä kappaleissa hyväkseen ja esittää toivomuksen, että ihmiskunta ei tappaisi itseään sukupuuttoon tyhmyydellään.

Jos kysymys maan ulkopuolisesta elämästä kiehtoo, on Webbin kirja suositeltavaa luettavaa. Itse ainakin nautin siitä, vaikka tavallaan toivonkin Webbin olevan väärässä.

Webb, Stephen: Jos maailmankaikkeus kuhisee elämää … missä kaikki ovat?: Viisikymmentä ratkaisua Fermin paradoksiin ja maan ulkopuolisen elämän arvoitukseen. Suomentanut Hannu Karttunen. Alkuteos: If the universe is teeming with aliens … where is everybody?, Springer Praxis Books, 2002. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2005. ISBN 952-5329-45-3.

Kommentit

Olemme yksin? — 2 kommenttia

  1. Aiheesta lisää: 50 miljardia planeettaa linnunradassa – emme voi olla yksin | Kauaskatsoja

  2. Aiheesta lisää: Venälaiset varmoja: E.T. soittaa meille pian | Kauaskatsoja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *