Tämän olisi voinut nähdä ennalta

Olen jotenkin juuttunut näihin parahommeleihin. Ennaltanäkeminen on mielenkiintoinen väite, mutta itse olen siitä kiinnostunut vain psykologisena ilmiönä. Jotkut sen sijaan ovat tosissaan, mikäs siinä.

Eilisessä postauksessani viittasin tutkimukseen, jossa oli saatu (väitetysti) merkittäviä todisteita ennältanäkemisestä ja josta Uusi Suomikin uutisoi arvellen Daryl J. Bemin mahdollisesti jäävän tieteen historiaan. Niinpä niin.

Luin sitten viimein koko tuon tutkimuksen. Minun on myönnettävä, että en ymmärrä enkä ole pätevä arvioimaan sitä, mutta tämän olisin voinut nähdä ennalta: nimittäin taas esiintyy sama ilmiö jossa referenssinä käytetään asioita joita ei ymmärretä ja päälle päätteeksi viitataan  metafysiikkaan! Arggh!

Tutkimuksen ”Feeling the future” sivulta 54:

Among psi phenomena, precognition and retroactive influence might seem to be the most anomalous because they not only challenge our classical conceptions of space and distance, as telepathy and clairvoyance do, but also those of time and causality. Although less well known than discussions of nonlocality, alternative conceptions of time and causality also constitute an active area of discussion within physics (Barbour, 2001).

Olen lihavoinut kommentin sanat, jotka takertuvat bullshit-filtteriin kuin nurmikolta  varpaiden väliin jäänyt koiranpaska.

Toinen on nonlocality. Termi viittaa asiaan, jota käsittelin postauksessani ”Kvanttikumisaappaat ja tiedon erämaa” ja tarkoittaa kvanttimekaanisia ilmiöitä, joissa kaukana toisistaan olevan systeemin osat näyttävät olevan välittömässä yhteydessä toisiinsa. Kvanttilomittumisen olemassaolo on kokeellisesti todistettu, joten miksi siihen viittaaminen olisi hörhötiedettä?

Se on sitä siksi, että kvanttilomittumisen avulla ei voida siirtää informaatiota, eikä itse ilmiössä, toisin kuin monet kuvittelevat, ole mitään mikä viittaisi kausaliteetin (syy- ja seurausuhteen) rikkoutumiseen, vaikka sellaisenkin mielikuvan voi saada esimerkiksi ”viivästetyn kvanttipyyhekumin” kokeesta. Syy väärinymmärryksiin on yksinkertaisesti kyvyttömyys ymmärtää ollenkaan mistä on kyse. Tämä ei sinänsä ole ihme, mutta jos ei ymmärrä, ei pitäisi referoida.

No, yhden sanan voi aina antaa anteeksi, mutta ei enää sitä, että samassa lauseessa vielä viitataan Julian Barbourin kirjaan ”End of Time: The next Revolution in Physics”. Barbourin kirjan ideat eivät ole fysiikkaa, ne ovat mystiikkaa. Sen jälkeen onkin tortillan koostumus selvä: mitä enemmän kaivaa, sitä enemmän haisee.


Kuva: http://blog.sciencegeekgirl.com/

It’s not even wrong.

On totta, että aika on arvoitus ja fysiikan nakokulmasta se voisi kulkea kumpaan suuntaan hyvänsä tai olla kokonaan kulkematta, emmekä ymmärrä mikä ajan luonne todella on. Fysikaalisten ilmiöiden symmetrisyys ajan suhteen, mihin Bem myös viittaa, on aina ollut  perustavanlaatuista, mutta se ei tee retrokausaalisuudella spekuloinnista tiedettä. Näen ennalta, että ajan ongelman ratkaisemiseen tarvitaan jotain muuta, kuin hokkuspokkusta ja pornokuvien katselua.

Lyön joulukinkkuosuudestani vetoa pahan pseudoskeptikon varmuudella ja tutkimusta ymmärtämättä: Daryl J. Bemin tuloksia ei pystytä riippumattomasti toistamaan, mutta sen sijaan joku löytää metodista tai koejärjestelystä ilmeisen virheen.

P.S. Nettitietojen perusteella Daryl J. Bem on alunperin opiskellut fysiikkaa (BA in physics) ja siirtynyt sitten psykologian puolelle. Varmaan ihan hyvä ratkaisu.


Kommentit

Tämän olisi voinut nähdä ennalta — 2 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *