Ja vielä vähän…

Huomenta. Onneksi olkoon kaikille niille, jotka ovat päättäneet, että eivät halua enää maksaa kirkollisveroa.

Eilisessä postauksessa jäi sanomatta yksi asia: jos kirkko ei halua vihkiä homopareja, se on heidän oikeutensa, eikä minulla ole mitään sitä vastaan. Se on eri keskustelu kuin keskustelu sukupuolineutraalista avioliitosta. Homoparien kirkkovihkinen ja siunaaminen on kirkon sisäinen asia, johon minulla ei ole mitään sanomista.

En usko, että homojen kirkkohäät toteutuvat aivan lähivuosina.


Kommentit

Ja vielä vähän… — 8 kommenttia

  1. Yläkerran isännällä voi olla huumorintaju koetuksella, kun hän näitä ihmisten toilailuja ja viisasteluja (puolelta jos toiseltakin) seurailee. Jos poikansa saapuisi nyt keskellemme, hänen kommenttinsa voisivat yllättää monet (puolelta jos toiseltakin).

    • En epäile yhtään, ettei näin olisi. Minä en vain pidä kumpaakaan, isää enkä poikaa, todellisena entiteettinä. Siksi kummallakaan ei voi olla valtaa siihen, miten ajattelen maailmasta. En toki voi mitenkään todistaa olevani oikeassa.

      Jos iäisyys kuitenkin kaikkea todennäköisyyttä vastoin on olemassa, saako siitä kieltäytyä?

      • Paha kysymys maallikolle. Onneksi minulla ei ole päätösvaltaa tuohon asiaan. Mieluusti tapaisin sinutkin taivaassa.

  2. Katsoin suorana kyseisen ohjelman ja osa siitä meni kyllä ohi koska otsasuonet pullistelivat ja aivoverenkierto osittain estyi. Itseäni suivaannutti kai eniten keskustelu adoptio-oikeudesta ja ns oikean perheen määritemät. Tämä yhteiskunta on leikannut päihdeäitien tukipalveluita rajulla kädellä. Narkkarinainen (hetero) saa törkeästi pahoinpidellä sikiötään ja aiheuttaa elinikäisiä vammoja (tietysti ilman rangaistusta), mutta täyspäinen homopari ei saa toteuttaa vanhemmuttaan antamalla perheen lapselle, jolla sitä ei ole.

    Jari Tervo kolumnissaan sanoi kolumnissaan paljon sellaista jonka takana seison
    http://jaritervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/49006-ihmisoikeudet

      • En ole Jarin kanssa samaa mieltä siinä, että Raamatun tekstien vanhuus tekee niistä pätemättömiä. Esimerkiksi tämän sunnuntain jumalanpalvelustekstit tuntuivat minusta sekä ajankohtaisilta että haastavilta. Pienet näytteet:
        ”Herra on hyvä kaikille, hän armahtaa kaikkia luotujaan.” Ps 145:9. ”Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät siedä kuulla tervettä oppia vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia kuullakseen mitä kulloinkin mieli tekee. He tukkivat korvansa totuudelta ja kääntyvät kuuntelemaan taruja.” 2.Tim. 4:3-4. Jo noista pystyy repimään perusteluja monenlaisille kannanotoille. Raamatuntulkitsijoilla on kova vastuu. Mie tyydyn ihmettelemään ja kyselemään.

        • Toki, jos haluaa uskoa niihin.

          Usko pois, olen lukenut Raamatun kokonaan ainakin kahdesti, sekä vanhan, että uuden käännöksen.

          Enkä ole aina ollut ateisti.

          • Epäilemättä olet perehtynyt asioihin perusteellisesti. Kunnioitan sitä. Jostain syystä olen myös liikuttunut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *